Koivu alkoi jo opiskeluaikanaan ansaita rahaa poliittisilla pilapiirroksilla, joita räjähdysmäisesti lisääntyvä kotimainen pilalehdistö kaipasi paikallisista ja ajankohtaisista aiheista. Hän oli siis myös poliittisen satiirin uranuurtajia monien muiden nimekkäiden taiteilijoiden, kuten Gallén-Kallelan, tavoin.
Rudolf Koivun itse kirjoittamia satuja julkaistiin ainakin Joulupukki-lehdessä: ”Karitsaveli” 1915, ”Hyppäys toiseen maailmaan” 1916, ”Isäntä ja renki” 1918 ja ”Sammakoksi noiduttu prinsessa” 1918. Ne julkaistiin alaotsikolla kuvasatu.
Suomalaisen satukuvituksen korkeaksi muodostunut taso on paljolti Rudolf Koivun esimerkin ansiota. Yliopiston piirustussalissa opittu tekniikka ja ulkoilmamaalarin kokemus loivat tukevan pohjan satuhahmojen rohkealle mielikuvituksekkuudelle, värien jännittävyydelle ja tunnelmien syvällisyydelle.
^ SIVUN ALKUUN